Tai jossei ihan se ihanin, niin ihana kuitenkin! Aloitin aamun heräämällä poissaolevan NeitiHein herätyskellon soittoon siinä puoli seitsemältä (terveisiä). Voin kertoa etten reaktiokyvyltäni ole se kaikkein räjähtävin kesken aamu-unieni. Paikallistettuani häiriöäänen lähteen ja vaiennettuani sen lievää väkivaltaa käyttäen, kömmähdin vielä hetkeksi takaisin nukkumaan. Kiitos meidänäidin, nautiskelin aamuisen kauraruispuuroni mustikkakeiton ja painotuoreen Keskisuomalaisen kanssa.
---------
Päivän missio oli haastattelunauhojen litterointi, joka kesti lyhyen ruokatauon kanssa noin kuusi tuntia. Vannon että yritän jatkossa vältellä niinku-sanan käyttöä. Se kuulostaa niinku hirveimmältä ikinä. Ja tämä mun ässävika on myös kauhea. Alan ehkä viittomakieliseksi. Hermot kiristyivät myös selästä paikallaan istumisesta, mutta työ tuli tehtyä ja vapaailta ansaittua. Iltaa vietin ihanassa seurassa leipomuksia syöden ja maailmaa parantaen. Niin ja seurattiinpa täällä ikkunasta käsin autenttista poliisi-draamaakin! Elämme vaarallista elämää. Ja minä sain kukkia! Otan niistä kuvan heti kun opettelen askartelemaan neulansilmäkameran (tai vaihtoehtoisesti sitten kun NeitiHei kotiutuu ja lainaa omaa digitaalistaan).
---------
Marianne-muffinit (n. 20 kpl)
125g margariinia
1,25 dl sokeria
2 kananmunaa
150g Marianne rouhetta
1 tl vaniliinisokeria
2tl leivinjauhetta
3,25 dl vehnäjauhoja
2rkl leivontakaakaota
2dl luonnonjogurttia (tai piimää/kermaviiliä)
-
Sokeri ja rasva vaahdoksi, kananmunat sekaan yksitellen ja vatkaten. Karkkirouhe mukaan, samoin keskenään sekoitetut kuivat aineet ja jogurtti. Sekoitetaan tasaiseksi ja jaetaan vuokiin. 15 minuuttia uunin keskitasossa, asteita 175. Nam!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti