torstai 16. huhtikuuta 2009

126: Mun kellot ei soi.

-- yhtään! Tänään heräsin siinä seitsemän jälkeen, kymmentä vaille kahdeksan olin jo lähikaupan kulmalla noutamassa erästä opusta. Ai mitä varten? No prosemmaa varten, tietenkin. Aamupuuron (uusi herkku: kauraruis yhdistettynä sokerittomaan mustikkasoppaan) ja appelsiinin jälkeen aloitin uurastuksen joka jatkuu edellee, kahdeksan tuntia startin jälkeen. Entä aikaansaannokset? No. Kasassa olisi nyt noin yhdeksän sivua jokseenkin julkaisukelpoista teoriatietoa ja metodiosuutta. Ihankiva, mutta se ei mitenkään riitä. Olen jo mielessäni muotoillut hyvin nöyrän sähköposti kirjeen ohjaajallemme. Se alkaa jotenkin näin: "Anteeksi, mutta." Lisäksi olen taikonut itselleni kasvisrisottoa (paprikaa, sipuleita ja tuoreita herkkusieniä, fetajuuston ja riisin kanssa), sekä nauttinut auringosta. Voiko ikkunan läpi ruskettua? Onko aina pakko vaikkei halua? Joko kohta on kesä?

Kesästä puheenollen, eilen vein kaikki talvivaatteeni ja kenkäni vintille. Niin ja ostin yhdet talvikengät lisää, sellaiset suomalaiset polveen asti yltävät mokkasaappaat, joissa on pari nyöriäkin. Minä pidän kengistä.

Ei kommentteja: