tiistai 31. elokuuta 2010

268: Superwauwauwau Summer Awards 2010 part 3.

Kesän (ja maailman) paras paikka on kiistattomasti mökki. Mökillä on ihanaa. Ja luontoa!
SMG lauloi tunnarin "metsä palaa rajan takana, minä vain nukun, aamulla kaduilla on savua ja aurinko kutistuu"
Kesäkuussa ajattelimme, että ou nou, linnut ovat vallanneet laiturin.
Heinäkuussa ajattelimme, että ou nou kun on kuuma, mutta onneksi linnut ovat jossain varjossa ja me pääsemme vihdoin itsekin käyttämään laituria uimistarkoitukseen.
Elokuussa ajattelimme, että ou nou, lintuja on enemmän kun itikoita.Ruohonjuuritasolta avautui uusi perspektiivi elämään.
Sirkat soitti. Olo oli kuin avarassa luonnossa, kaskaiden keskellä konsanaan.Tämän kuvan nimi on "Perhosen lento" ja se symboloi elämän rajallisuutta ja hetkeen tarttumisen tärkeyttä. (vaihtoehtoisesti voit keskittyä ihailemaan ötökän maastoutumiskykyä).
Kesä ja kärpänen. Lisäksi havaittu: lukuisia pikkusammakoita, joita kohdatessa kiljuminen on ollut kuvaamista tärkeämpää.

maanantai 30. elokuuta 2010

267: Superwauwauwau Summer Awards 2010 part 2.

Keskikesää juhlittiin perinteitä kunnioittaen ja sukua sietäen (vitsi, oikeasti oli ihanaa).
Todistettavasti tänäkin kesänä satoi! Ei auttanut kun hymyillä ja ajaa hiljaa (ts. nauraa ääneen ja painaa kaasua pyyhkijöiden viuhuessa).FräuleinJo'n kesävarpaalle istui perhonen. Pastoriskan kanssa kiipeilimme.Tangomangonen ja Pappilan valtiatar hipsuttelivat hämärtyvässä illassa hiljaa hihitellen.
Eläimiä ei vahingoitettu kuvauksissa, mutta eläinkuoseihin sonnustautunutta sisartani pisti hyttynen (tai kymmenen).And she shakes it like no one else can.Uu piilossa?
Ps. Terveisiä NetiGeelle, Päivikille, NeitiHeille, Hanille, Richardille, Kummitädille, Irmatädille, Meidänäitille ja monelle muulle kesääni kuuluneelle kuvaamattomalle.

sunnuntai 29. elokuuta 2010

266: Superwauwauwau Summer Awards 2010, part 1.

Kesän kauneimpana päivänä söin aamupalaksi metsämansikan. Hellepäivinä, niinä kaikkina kymmeninä, herkuteltiin salaateilla.
Aamukahvi maistui pehmeimmältä kovalla kalliolla.
Kirsikoita sai torilta. Ja mansikoita. Ja herneitä.
Letut paistuivat muurinpohjapannulla ja maistuivat mansikkahillolla.
Uusia perunoita voisin syödä uudestaan koska vaan.

sunnuntai 22. elokuuta 2010

265: Kultainen kuu.

Kun elokuisena iltana kello kakskytkaks kävelee (taskulampun kanssa, vain hieman pelokkaan(a) sisarensa seurassa) laiturin päähän, voi vasemmalla puolellaan nähdä hiilen harmaan taivaan ja täysikuun, oikealla kaikki sinisen sävyt.

Laiturin vieressä, järven pohjalla sen sijaan voi nähdä suuren suuren hauen, joka aamulla sateen jälkeen onkin oksa.

tiistai 17. elokuuta 2010

torstai 12. elokuuta 2010

263: Asioita, jotka eivät toimi edes teoriassa.

1. Kynsilakanpoistoaineen säilyttäminen silmämeikinpoistoaineen vieressä (a disaster just waiting to happen, elämäni kyklooppina odottaa)

2. Kynsien lakkaaminen kolme minuuttia alustavan lähtemisajan jälkeen (poistele siinä sitten kynsilakkoja sieltä täältä -silmämeikinpoistoaineella)

3. Giggling Marlin. Tai Loimaa.

4. Ensimmäisellä yrityksellä liian vaaleaksi jääneen paahtoleivän uudelleenpaahtaminen (burn baby burn)

5. Auringonotto ihan silleen nopeesti ja vähän vaan (burn baby burn II)

6. Tenttikirjan lukeminen tentti-aamuna ("jos mä laitan kellon soimaan kuudelta niin ehdin kyllä ihan hyvin lukee sen kymmeneks, niin et mennään vaan leffaan/kalliokiipeilemään/nypläämään pitsiä tänään")

7. Pikkupäiväunet (sitä lepuuttaa hetken silmiään ja sitten onkin jo ilta, mystillistä)

8. Täyden biojätepussin kiikuttaminen ulos "varovasti, mutta äkkiä"

9. Aamupuuron keittäminen mikroaaltouunissa ilman kupua (kyllä se kattila olis kuitenkin helpompi tiskata kuin se mikroaaltouuni)

10. Torkuttaminen.

- Listaa saa jatkaa.

lauantai 7. elokuuta 2010

262: Nyt on jo pimeää, huomenna vaihtuu elokuuksi.

Kyllä. Tiedän että aurinko paistaa helteisesti ja kalenteriakin käännettiin jo viikko sitten. -Tämä on sitä taiteellista vapautta. Voin sanoa ihan mitä vaan! Ja usein sanoinkin. Eilen kehotin töissä remppajamppaa kävelemään pois mahdollisimman pitkillä askeleilla. Mutta muuten olen ollut töissä varsin kiltisti.

Viikon kirjoittamattomuus ei myöskään johdu kiireestä. Aikaa minulla kyllä on ollut. Olen vain päättänyt käyttää sen mm. Helsingissä shoppailuun, Gilmore-maratoniin neitiHein kanssa, pullapitoiseen ei-enää-niin-nuorten-iltaan, uusien treenivaatteiden testaamiseen ja lukemattomiin mahdottoman pitkiin päiväuniin. Ei ehkä kovin jännittävää, mutta aika ihanaa.

Life in slow motion.