Meidänäiti kävi tänään kahvilla minun (minun, ei meidän, koska NeitiHei palasi viikon Lappi-ekskursioltaan vasta hetki sitten) luona kahvilla. Äitin mielestä oli erikoista löytää suklaamuffinssistaan kokonaisia suklaapaloja, omasta mielestäni se on täysin luonnollista, hauskaa ja jopa suotavaa. Etenkin jos leipoja on allekirjoittanut itse. Ehkäpä tässä on nyt se sukupolvien välinen kuilu? Oli kuitenkin mukava hetki, sillä sain kimpun keltaisia ja yllätyksellisenvärisiä tulppaaneja, sijoitin ne keltaseinäiseen keittiöömme odottamaan aurinkoisia aamuja. Onneksi huomenna alkaa virallinen kevät. Siihen on kuulkaa laskettu päiviä jo pitkään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti