66. osa: Övämb?

Pikkuiset joulut yliopistoihmisten (ex-demoryhmäläisten) kanssa on nyt vietetty. Ilta oli hyvyystäyteinen ja reiluhenkinen. Kukaan (ts. minä) ei läpsinyt ketään ja kaikilla oli mukavaa ja hauskaa, vaikkakaan itse en selviytynyt voittajaksi missään lajissa. Koti sai imartelevia kommentteja ja ihastelevia katseita. Irmatädin valkoiselle matolle ei poikkeuksellisesti läikkynyt mitään, ei edes glögiä! Vieraiden kotiuduttua puolen yön huippeilla minä aloitin luku-urakan, teemana taide, sen merkitys ja funktiot. Ja muuta jännää. Kello nollakolme laitoin pään tyynyyn ja uuvahtaminen tapahtui. Tänä aamuna pomppasin pystyyn vaille yhdeksän jatkamaan lukemista. Aamupalan nappasin vauhdissa ja liidin loskassa Seminaarinmäelle tenttimään. Tentti saattoi mennä läpi. Mutta koville otti, toipumiseen tarvittiin lähes kolmen tunnin päiväunet. Hyvät sellaiset, olo on edelleen hiukan pörröinen. NeitiHein kanssa katsoimme muutaman jakson Gilmoreja. Nyt olen suuntaamassa kohti NeitiGeen kloorivalkaistua kotia ja Titanic-tunnelmia. (Nenäliinat? -check. Suklaa? Check.)

Onnellisuus on minussa!