sunnuntai 14. syyskuuta 2008

Kahdeskymmeneskolmas osa, joka ei ole ollenkaan lämminhenkinen.

"Karma ei merkitse kohtaloa, sillä jokainen voi vaikuttaa omaan käytökseensä. Lisäksi on erilaisia karmaa puhdistavia seremonioita, joilla lievennetään pahan karman seurauksia ja voimistetaan hyvän karman vaikutusta." (Wikipedia) Noniin. Kuka kertoisi mitä nämä "puhdistavat seremoniat" käytännössä oikein ovat? Kaksikymmentä pilkku viisi vuotta. -Niin kauan elin elämääni toukka-vapaasti. Kunnes. Siivousoperaation yhteydessä (entisessä kodissa, suurinpiirtein vuosi sitten) keittiön laatikosta löytyi toukka. Jonkin ajan kuluttua siivouskomerossa tuli vastaan toinen. Eikä siltä tieltä ollut enää paluuta. Tänään palasin viikonlopun vietosta väsyneenä ja vähän surullisena. Ja kuka tulikaan vastaan? Tietenkin Toukka (älkööt hän levätkö rauhassa). Toukka. Minun. Uudessa. Kodissa. Huutomerkki. Tämä on Vääryys. Olen ehkä korttelin siistein ihminen. Siisti sillä tavalla pedantisti ja desinfioivasti. En harrasta irtokrääsää, en koriste-esineitä kirjahyllyssä, en pölypalleroita sängyn alla, en likakertymiä ovenkarmien päällä. Tapana on oikeasti siivota perusteellisesti ja usein, koko koti kerralla. (Tästä kaikesta on joskus kuultu kuittailua erinäisiltä tahoilta. Lämpimiä terveisiä vaan.) Mutta ei auta. Ne kirotut loiset ja tuholaiset ovat mitä ilmeisimmin pesiytyneet omaisuuteni sekaan pysyvästi. Tai niinhän ne luulevat, nuo vähäkromosomiset ja aivottomat ameebat! Tästä alkaa taistelu. Huomenna hävitän kaikki edellisessä kodissa majailleet kotilaatikot yms. tuotteet. Ylihuomenna soitan Tuholaistorjuntaan ja Armeijaan. Kiitos. Toukkaepisodista eteenpäin tämä ilta on edennyt syöksylaskua alaspäin. Mainittakoon muutamia esimerkkejä, koko kauheutta ei kuitenkaan uskoisi kukaan: - Uudesta lampustani on mystisesti kadonnut yksi kristallikertymä. - Lapsuudenkaverini pääsi jatkoon Idolsissa -enkä minä nähnyt. - Sisareni ryntäsi ulos ovet paukkuen. - Näen jokapuolella potentiaalisia toukkia (tällaisiksi kelpaavat niin parketin halkeamat, leivänmurut paahtimen vieressä, tummat värisävyt lattiassa, kuin luomet ihollani..). - Unohdin napata pienen pillerin. - Sorruin lohtusuklaaseen. - En muistanut onnitella nimpparisankaria. *Huokaus* Huomenna tietenkin koko päivä erinäisiä tilastollisia menetelmiä. It's like ten thousand spoons when all you need is a knife.

Ei kommentteja: