131: Näin minä vihellän matkallani.

Oi kuulkaa! Se oli erilainen Vappu-vappendaal se. Valmistautuminen alkoi jo keskiviikkona ompeluiltamilla: kaikkien osallisten suureksi hämmästykseksi saimme kuin saimmekin aikaan neljä hyvin kimaltavaista, liekehtiväistä, sateenkaarenkirjavaista ja timanttisen kaunista tuubitoppia ja niihin mätsäävät hiuspannat (täten lupaan havainnollistavaa kuvamateriaalia jahka kinuan laina-aparaatin). Ko. asut eivät tokikaan tulleet arkikäyttöön, vaan kilpa-asuiksi torstain Amazing Raceen! Team Pulleroihin kuului allekirjoittanen ohella NeitiGee ja kaksi kuumahousuista (hotpants) Kiritärtä. Apteekin kautta kiirehdimme lähtöpaikalle odottamaan suuren seikkailun alkua ysärihittien tahdissa. -Seikkalun, joka osoittautui turhankin suureksi. Sen jälkeen kun a) teimme turhan keikan Kuokkalaan b) puolet joukkueesta jäi jumiin Vaajakoskelle (bussikuski sulki oven ja lähti irvistäen liikkeelle nenän edestä, kiitos Jyväskylän Liikenne) c) nälkä tuli (NeitiGeen tarjoamista Sinisistä Hetkistä huolimatta) d) hermot meni (pilkkalauluja kuultiin ja huijausyrityksiä nähtiin, eikä kiikareistakaan ollut apua) e) loukkaantumisia tapahtui (todistetusti kylmä virvoitusjuomatölkki ei estä raajojen turpoamista) f) "reilu kivenheitto" paljastui noin kuuden kilometrin juoksulenkiksi (Pro Sporticus!) ja g) palovammoja ilmeni (toisille enemmän, toisille pahemmin), päätimme jättää leikin kesken ja suunnata suihkun kautta kohti kuohuvia juomia, suomiräppiä ja munkkivuorta. Perjantaihin siirryttiin ihanasti kera kihelmöivän ihon, kipeiden lihasten ja ruhjoutuneen kyynärpään. NeitiGeen kanssa uhmasimme uv-säteilyä Lounaispuistossa Lauri Ihalaista ihaillen ja Anna Puuta kuunnellen. Piknikkiä vietimme auringolta suojassa Salsa Orkideassa ja jälkiruoat kipitimme hakemaan tivolista: Hattaraa! Illalla palovammojen parantelua jatkettiin Suomi-Slovakia pelin parissa, joka tosin vaihtui jo ensimmäisen erän jälkeen Ylen tarjoamaan ysärileffaan. Viikonloppu humpsahtikin sitten prosemmaa vääntäen (note to self: läppäri ei kestä 13 tunnin tauotonta päälläoloa) ja jääkiekkoa epätoivoisesti katsellen. Tänään totesin jälleen oman älykkyyteni olevan vertaansa vailla: Pyöräilin heikolla hapella YTHS:lle terkkarille ja uusittujen reseptien noutoon. Tulos: yksi mitattu verenpaine, yksi tilattu lääkärin soittoaika, 9 tiskille unohtunutta reseptiä. Hurra. Hurraamisesta puheenollen, nyt täytyy jo rientää valmistautumaan illan kisakatsomoon. Hyvyydet (siis hedelmät ja vihannekset) on vielä kaupassa ja tukkakin pitäis pestä. Ja mites se enkun presentaatio?