Ystävälläni on oma asunto Kuokkalan sillan tuolla puolen. Ystäväni halusi eroon tylsistä ysäritapeteistaan. Ja siitä se ajatus sitten lähti.
Operaatiomme eteni varsin vaivatta, kunnes jossain tapettien poistamisen ja kitattujen reikien hiomisen välimaastossa Neitonen sai Idean. "Ihanaa, tää on se hetki kun voi kirjottaa seinään!" Tekstiksi valikoitui luonnollisesti jotain oikein tyylikästä ja tyttömäistä:
Rakkaudentunnustus koitui kuitenkin ongelmaksi viimeistään siinä vaiheessa, kun se vielä kahden pohjamaalikerroksen, kittauksen ja epätoivoisten huokausten jälkeenkin loisti keskellä olohuoneen seinää kirkkaampana kuin koskaan. Onneksi(?) tosi rakkauskin todistetusti häviää vanhanpiaan ja hiomapaperin kohdatessa.
Loppu hyvin, kaikki hyvin! Lukemattomien pullakahvitaukojen ansioista (tai niistä huolimatta) lopputulokseen oltiin oikein tyytyväisiä. Seuraavaksi suuntaamme kohti Ikeaa, sillä uudet seinät kaipaavat uusia verhoja ja tauluja (ja muita potentiaalisia kosmeettisten virheiden peittäjiä).
2 kommenttia:
Onko tämä nyt sitä kuuluisaa lesbo-liilaa? Onkohan sillä oma numerokoodi Tikkurilan värikartalla? :DD
Kukas se siellä huutelee? Eikun tää on mustikkarahkaa, lesboliila on noin kolme astetta tummempaa. Tikkurila ei ole vielä ostanut oikeuksia väriin, mutta se on vain ajan kysymys.
Lähetä kommentti