Vaikka vietänkin henkilökohtaisesti lähes jokaisen yöni yläkaupungilla, oli varsinainen Yläkaupungin yö oikeinkin mukavainen kokemus. Oli ihanasti aurinkoa, ihania ystäviä, ihanaa ruokaa, ihana(hko)a musiikkia ja kaikinpuolin ihanaa meininkiä. Oi että!
Molemmat parit käyttämättömiä Vagabondejani pääsivät ensikävelylle, punaiset omissa jaloissani seuranaan kohtalokasta mustaa pitsiä, ja metallin sävyiset Fräulein Jo'n varpaissa (joihin ko. kopsuttimet sopivat niin hyvin, että kengät tulevat lähiaikoina löytämään uuden kodin niiden välittömästä läheisyydestä).
Kampuksella Puhkupillit soittelivat leppoisasti ja Mama Africa rummutteli ja tanssahteli sellaisella intensiviteetillä, että suomalainen tanhu-kulttuuri alkoi tuntua aika kesyltä ja hillityltä.
Keittiöni ikkunan alla soitteli rokkibändi rokkibändin perään. Harmillista, että itse muusikoita ei päässyt teltan takia näkemään. Mutta hyvältä kuulosti.
Festarialueella asuminen oli hauskaa, mutta kyllä tämä sateisen sunnuntain hiljaisuus on hurmaavaa myös.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti