Toisinaan sitä tulee keittäneeksi kahvia pannuun unohtuneen likoamis-veden päälle. Ja joskus hammaslääkäri piikittää niin paljon puudutetta, ettei vaikutus ole hiukkaakaan hälvennyt sen kolmen tunnin aikana, kun sen kuulemma pitäisi jo olla kokonaan kadonnut. Välillä biojätepussi räjähtää hissiin, kirjaston kirjasta irtoaa sivu, villasukassa on reikä, valkoisessa päiväpeitossa suklaata ja keittiön ikkunassa hammastahnatahroja.
Joinain päivinä joutuu kohtaamaan suurimmat pelkonsa ja toisinaan muistaa jääkaapissa olleen juustokakun juuri kun on dipannut kolmannen kuivan keksin viimeiseen kahvitilkkaan. Välillä herääminen on vaikein asia maailmassa ja joinakin öinä aamuun tuntuu olevan ikuisuus. Toisinaan havahtuu huomaamaan että onkin tainnut itkeä jo hetken, vaikka katsookin televisiosta vain Vampyyripäiväkirjoja. Aina ei viitsi tiskata viikkoon.
Ajoittain ajattelee ettei tiedä mistään mitään, mutta muistaakin sitten ulkoa epistemologian anarkistin kärkkäimmät aatteet. Saman päivän aikana ehtii tuntea olonsa loputtoman vanhaksi ja huomata itseään vanhemman ystävänsä punastelevan kouluruokalassa poikien takia. Illalla uutisissa näytetään videoita kaduilla juhlivista ihmismassoista ja maailma tuntuu pelottavalta paikalta.
Joinain päivinä joutuu kohtaamaan suurimmat pelkonsa ja toisinaan muistaa jääkaapissa olleen juustokakun juuri kun on dipannut kolmannen kuivan keksin viimeiseen kahvitilkkaan. Välillä herääminen on vaikein asia maailmassa ja joinakin öinä aamuun tuntuu olevan ikuisuus. Toisinaan havahtuu huomaamaan että onkin tainnut itkeä jo hetken, vaikka katsookin televisiosta vain Vampyyripäiväkirjoja. Aina ei viitsi tiskata viikkoon.
Ajoittain ajattelee ettei tiedä mistään mitään, mutta muistaakin sitten ulkoa epistemologian anarkistin kärkkäimmät aatteet. Saman päivän aikana ehtii tuntea olonsa loputtoman vanhaksi ja huomata itseään vanhemman ystävänsä punastelevan kouluruokalassa poikien takia. Illalla uutisissa näytetään videoita kaduilla juhlivista ihmismassoista ja maailma tuntuu pelottavalta paikalta.
Joskus kuitenkin käy niin onnellisesti, että radiossa tulee maailmoja järisyttävän hyvä uusi biisi, jonka nimen selvittämiseen sitten käyttää tovin jos toisenkin, ja jota sitten kuuntelee tauotta:
Sitten on sellaisiakin päiviä, että herää aamukuudelta auringonvaloon ja linnunlauluun, käyttää aamupalaan tunteja, lukee kokonaisen kirjan ja samaistuu sen keski-ikäiseen, ylipainoiseen päähenkilöön. Epähuomiossa saattaa seurata vartin jääkiekkoa, ennen kuin huomaa etteivät Leijonat olekaan kentällä. Heti perään saattaa nauraa kaverin koiranpennun kömpelyydelle niin paljon, että unohtaa hengittää. Ja juuri kun on päättänyt viettää loppuillan sohvalla nyhjöttäen, tuleekin kutsu skumppailemaan. Kotiin päin pimeässä yössä pyöräillessä mahdollisesti vähän viluttaa paljettihuivista huolimatta, mutta silti elämä tuntuu kevyemmältä kuin aikoihin.
Ja jonkin omituisen assosiaatioketjun tuloksena muistaa lukeneensa jostain tarinan, jossa elämän tärkeimpiä asioita verrattaan pingispalloihin. Luonnollisesti seuraavaksi tuntee palavaa tarvetta jakaa se viisaus sosiaalisessa mediassa. Mutta eihän sitä tarinaa tietenkään enää löydä, saatika kykene referoimaan, mutta ei se mitään. Koska siellä te kuitenkin olette. Pingispallot.
--
EDIT: avulias Anonyymi liitti tarinan golfpalloista kommenttilootaan. Lukase ihmees!
--
EDIT: avulias Anonyymi liitti tarinan golfpalloista kommenttilootaan. Lukase ihmees!
2 kommenttia:
Oisko se pingis-pallo tarina ollut tämä. (Löytyi trendin nettisivujen blogeista.) Tosin tässä tarinassa on golf-palloja, mutta ajatus saattaisi olla sama.
"A professor stood before his philosophy class and had some items in front of him.
When the class began, wordlessly, he picked up a very large and empty mayonnaise jar and proceeded to fill it with golf balls. He then asked the students if the jar was full. They agreed that it was.
The professor then picked up a box of pebbles and poured them into the jar. He shook the jar lightly. The pebbles rolled into the open areas between the golf balls. He then asked the students again if the jar was full and they agreed it was.
The professor next picked up a box of sand and poured it into the jar . Of course, the sand filled up everything else. He asked once more if the jar was full. The students responded with a unanimous "yes."
The professor then produced two cups of coffee from under the table and poured the entire contents into the jar, effectively filling the empty space between the sand. The students laughed.
"Now," said the professor, as the laughter subsided, "I want you to recognize that this jar represents your life. The golf balls are the important things- family, your children, your health, your friends, and your favorite passions--things that if everything else was lost and only they remained your life would still be full.
The pebbles are the other things that matter like your job, your house, and your car.
The sand is everything else -- the small stuff.
If you put the sand into the jar first," he continued, "there is no room for the pebbles or the golf balls. The same goes for life. If you spend all your time and energy on the small stuff, you will never have room for the things that are important to you.
Pay attention to the things that are critical to your happiness. Play with your children. Take time to get medical checkups. Take your partner out to dinner. Play another 18. There will always be time to clean the house and fix the disposal."
Take care of the golf balls first -- the things that really matter. Set your priorities. The rest is just sand."
One of the students raised her hand and inquired what the coffee represented.
The professor smiled. "I'm glad you asked. It just goes to show you that no matter how full your life may seem, there's always room for a couple of cups of coffee with a friend."
no se, kiitos! mutta minusta pingispallot on silti parempia kuin golf-sellaiset -jotenkin villimpiä ja vapaampia! (sitäpaitsi golf on niin kovin espoo.)
Lähetä kommentti