Yökyläilin Kuokkalan sillan tuolla puolen kera Päivikin ja MissMaailmanrauhan (joka myös NeitiGeenä tunnetaan). Ja oikeasti ehdimme kyllä poliittisen polemiikin ohella paljon muutakin, kuten:
- palaa pikkuisen auringossa ("ai kauheeta, nyt se aurinkorasva jäi sisälle" -"ei se mitään, ollaan vaan hetki", "ei tää tartu" -"sulla on kyl ihan punanen tosta")
- syödä kesäherkkuja, kuten mansikoita ja vaniljajäätelöä (kello 23.15)
- nauraa hersyvästi (ts. räkä poskella)
- käydä epäonnistuneilla huonekaluostoksilla ("toi on kyl kiva, mut se ei mitenkään mahdu autoon. mennään ikeaan."
- katsoa Puhtaita valkeita lakanoita (jakaudumme edelleen kahteen koulukuntaan: Eero Kurppa vai Veijo Salmi?)
- keksiä ulkoministerille uuden lempinimen (se on tietenkin Stubbenstein, saksalaisittain äännettynä)
- käydä terassilla ja yökerhossa (siinä samassa, johon ei taaskaan enää koskaan mennä, vaikka kuin päästäis jonojen ohi)
- ihastella vielä vähän uusia seiniä ("eikö niin, ettei tota ruttua oikeestaan ees huomaa?")
- kauhistella ihmisiä
- todeta, että Supo-vitsejä on kehitettävä enemmän
- keskustella
- käyttää hiustenkuivainta räjähdysvaarasta huolimatta (siis eikai niiden vastusten kuuluis heti hehkua punaisina?)
- olla
Hmm.. Ystävyyttä ja onnellisuutta on vaikea listoittaa. Taidan siis siirtyä hymyni ja kirjani kera puistoon nauttimaan auringosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti