sunnuntai 22. maaliskuuta 2009

117: tai ainakin heikun keikun

Melkoisen monipuolinen viikko. Maanantaina kevyt epätoivo ja itkupotkuraivarit, tiistaina toipumista edellisestä, keskiviikkona töiden päälle yliopistoa ja illalla meidänäitin luo koiravahdiksi, torstaina hiukan hyvyyksiä. Perjantai olikin sitten erikoinen: aamun olin töissä ja puolilta päivin oli tarkoitus mennä tekemään eräitä haastatteluja erääseen paikkaan, MUTTA. Eräälle Emmaheille tapahtui onnettomuus ja minä sain sairaankuljettajan ja seuraneidin roolin. Keskussairaalassa vietetyt tunnit kuluivat lähes siivillä (itse kun en ollut potilas), joskin haastattelut jäivät tekemättä. Dramaattisten vaiheiden jälkeen pyörähdimme äiti-ihmiseni kanssa hiukan kirpputorilla, josta löytyi raidallinen kesähame minulle ja kukkainen taulu äitille. Illalla syötiin hyvää ja rapsutettiin koiraa. Lauantaina visiteerattiin mummin ja papan luona kesäkeitolla ja irmatädiltä sain pehmoisen baskerin (joka todistetusti toimii etenkin unipipona). Sitten palasinkin omaan kotiin ihan vain siivoamaan ja ahdistumaan kirjapinojen äärelle. Tämä sunnuntai on kuitenkin ollut jo hiukan parempi, johtuen ainakin aamuauringossa nautitusta aamiaisesta (kaurapuuroa, kylmää maitoa ja appelsiini). NeitiGeen kanssa kipitimme puolentoista tunnin kävelyn, joka tosin olisi saattanut venyä vielä muutamilla tunneilla, mikäli olisimme noudattaneet edellä mainitun neidin alkuperäistä "reittisuunnitelmaa", joka oli niin uskomaton, etten lukuisista yrityksistäni huolimatta osannut verbalisoida sitä tähän riittävän realistisesti. -Ihan totta, ihmiseksi joka intoilee politiikan kontingenssista, hänellä on erittäin olematon suuntavaisto. Reippailun ja suihkun jälkeen suunnittelin huomisen päiväkotihommia ja valmistin kukkakaaligratiinia, siitä tuli oikein hyvää (kukkiksesta, ei suinkaan suunnitelmista). Jälkiruoaksi tarjoilin itselleni mansikkajäätelöä hyvän historiallisen hömppäkirjallisuuden kera. Seuraava missio olis katsella joku dokumentti ja syödä vielä vähän, ehkäpä jotain flavonoidi-pitoista.
Olispa aina sunnuntai. Tai edes viikonloppu.

Ei kommentteja: