Välillä vähän vituttaa.
Mutta sitten on sellaisiakin päiviä, jotka aloitetaan jo ennen kuin huumaava helle ehtii hidastaa ajatustoimintaa ja ajankulkua. Matkalla mansikkaostoksille pysähdytään mummin kanssa tuoksuttelemaan ruusuja ja torilla maistellaan häpeilemättä kaikkea. Mukaan otetaan niin paljon Polkaa kuin jaksetaan kantaa ja papalle kerrotaan että säästettiin kaks euroo per loota, pakasterasioiden kansiin kirjoitetaan mansikka-11. Töissä asiakkaana on isotädin vanha rippikoulukaveri ja luettava romaani on niin hyvä että maailma muljahtaa. Kotimatkalla kesäteatterin katsomo on täysi ja rautakaupan aidalla istuu harmaasilmäinen korppi. Naapuritalon mummo maanittelee lihavaa kissaansa, minun kengät tarttuu suojatiellä pikeen.
Pitäisi pysähtyä useammin.
3 kommenttia:
Yksi asia jäi vaivaamaan. Mikä romsku?
Riikka Pulkkisen Totta! Oli niin hyvä, että piti jo hakea kirjastosta saman kirjailijan teos nimeltä Raja (joka kuulemma on vieläkin parempi).
Meinasin kysyä samaa, mutta joku toinen ehti ensin. Onnekseni olin jo ehtinyt kyseisen teoksen kirjastosta lainata ja täytyypä se siis seuraavaksi avata.
Lähetä kommentti