Flunssa päätti kutsua seurakseen korvatulehduksen (sillä onhan siitä edellisestä, toukokuussa 1994 kärsitystä, tosiaan jo melkoisesti aikaa). Lääkäri kirjoitti monen monta reseptiä, vaikken osannutkaan oikeaoppisesti toteuttaa sano AA -toimenpidettä. Lupasin harjoitella kotona. Hurautin Nopsalla apteekkiin, jossa farmaseutti uhkaili piristävillä sivuvaikutuksilla -riemastuin ilmeisen näyttävästi tästä mahdollisuudesta, sillä ko. tätiä alkoi vallan naurattaa. Kotimatkalla nappasin kaupasta vielä itsehoitolääkkeeksi pussillisen Marianneja. Muuta ravintoa tuskin tarvitsenkaan seuraavien seitsemän päivän aikana. Aikamoista.
3 kommenttia:
Hyhhyyy amorionit maistuu pahalle. nimim. kaksisataa korvatulehdusta kärsinyt ystäväsi Minna
Ei niitä olekkaan tarkoitus maistella! Ne ei ole pureskelutabletteja! NIIN!
sitäpaitsi lääkkeen ei ees kuulu maistua hyvälle. jos se on hyvää, se ei toimi.
Lähetä kommentti