Kolmastoista osa, jossa kiitostetaan.

Ensimmäisen kiitoksen vastaanottajaksi nimeän erään yhteiskuntatieteilijän äiti-ihmisen joka juuri tarjosi minullekin illallista paikallisessa Amarillossa. Chicken Salad oli niin hyvää! Enää kurkun (sen salaattiin kuuluvan vihanneksen) äkillinen päätös jäätyä jääkaappiini ei harmita niinkään kovasti. Tämä yllättävä illanvietto tarjosi myöskin mainion tilaisuuden Pukeutua (tämän viikonhan olen suurimmaksi osaksi viettänyt mökkeillen, eli oloasussa ja kumppareissa). Saapaskausi on nyt virallisesti avattu, ja Kanadalaiset korvakorunikin ovat päässeet esittäytymään yhdessä uuden vyöni kanssa. Hmm. Luulen että ilta pelasti päivän. Aamuhan ei siis ollut erityisen aurinkoinen, mutta ei siitä sen enempää. Keskittykäämme positiivisiin asioihin! Pro optimismi. Kiittäisin myöskin Universumia siitä, että tänään on lauantai ja huomenna sunnuntai, toisin sanoen viikonloppu, eli ns. remppamiesvapaa ajanjakso. Kiitos vielä sille Aasialaishenkiselle henkilölle, joka meinasi keskustamatkani aikana ajaa päälleni polkupyörällä kahdesti -hyvin väistetty. Well done.