273: Viikon varrelta.

Aloitakkaamme kolmiosaisella kuva-arvoituksella:

Arvatkaa kuka pesi ikkunat! ...ja jäi sitten leikkimään kameransa kanssa. Noniin. Tällä viikolla olen lisäksi:

- saanut viimeinkin kokonaisen, kauniin lattian

- tyrmistynyt ihmisten typeryydestä

- halunnut nauraa ääneen kommenteille luentosalissa (näihin on pakko palata paremmalla ajalla)

- irtisanoutunut

- hakenut opintolainaa

- emännöinyt dallaspullapitko-kahvitelluja

- supersiivonnut

- vastaanottanut pieniä vaarattomia(?) sähköiskuja työvälineestäni

- hengaillut norssilla

- nukkunut ensimmäisen kerran puhtaissa, valkeissa satiinilakanoissani (irmatädille terveisiä)

- juonut kolajuomaa kreikkalais-venäläis-suomalaisessa seurueessa epäonnistuneen keikalle jonottamis-operaation tuloksena

- saanut luurin korvaan puhelinmyyjältä

- nukkunut yhdet päiväunet

- päättänyt tykätä syksystä

Ja nyt, kuulkaa nyt minä menen pakkaamaan laukkuni! Huomenna hypähdän junaan, jonka määränpäänä on Suomen Turku.

272: Kolme keltaista*

Maailmassa on virhe. En ymmärrä miksi Aikakone aikoinaan lauloi keltaisesta toukokuusta. Minusta syyskuu on kaikessa kalseudessaankin keltaisempi.

* Käytin juuri viisitoista minuuttia lauantai-illastani otsikon valitsemiseen ja pohdinnoissani päädyin näinkin mielikuvitukselliseen ratkaisuun. Myös luovuuden kukka taisi kuihtua.

271: Onnea Kummitäti (se Liedon).

Nää ois tällaisia prinsessavärisiä virtuaalisia onnittelukukkia, kun se kortti jäi jälleen ajatuksen asteelle. Kymmenen yön päästä saat sitten ihan aidon halauksen.

270: Mulle luvannut et ruusutarhaa.

-Mutta uuden lattian lupasit!

Erehdyin olettamaan, että kyseessä olisi kokonainen lattia.

Toisaalta, onhan kahden viikon kaaoksessa oma jännityksensä: missä käyn suihkussa, mitä ruokaa voi syödä käyttämättä mikroa/hellaa/uunia/jääkaappia, mihin sahan kohdalta pitikään kääntyä että löytää sängyn,

ja mihin ihmeeseen minä pakkasinkaan kaikki alusvaatteet?

269: Onnea Irmatäti!

Toivottavasti tulet pian kaupunkiin kahvittelemaan 25-vuotispäiväsi kunniaksi.