Mietin sitä jo perjantai-iltana haarukoidessani suihkunraikkaana kylmää maksalaatikkoa. Olin toiveikas kun lakkasin kynteni täydellisellä oranssilla ja skoolasin ensimmäisille rusketusrajoille. Olin melko varma kun poljin kaatosateessa keikalta kotiin ja hymyilin. Heräsin koiran tuhinaan, kuvasin aamuauringon ja tiesin:
Onni on tullut takaisin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti