Vuosi vaihtui ensimmäistä kertaa kaksikymmentäviisi-vuotisen taipaleeni aikana yksin, ja voi kuulkaa, se oli mukavaa. Päiväni vietin suosikki-sitcomeille hymyillen, keittiön kaappeja raivaten ja puhelimessa pulputtaen. Illalla tein lempiruokaani, korkkasin pienenpienen kuplivan, katsoin klassikon* ja ihastelin ilotulitusta parvekkeella.
Otan uuden vuoden vastaan kiitollisin mielin. Vuosi 2011 kesti pienen ikuisuuden, ollen vaikea ja ikimuistoinen. Käytin paljon punaista kynsilakkaa, olin usein alakuloinen ja epävarma, sain uuden ystävän, tein harkittuja hankintoja ja suuria virheitä, matkustin kolmeen maahan ja kuuteen kaupunkiin, hurahdin mustavalkoiseen, pukeuduin lepardiin ja leikkautin hiukseni lyhyiksi.
Viime vuonna opin päästämään irti, tämän vuoden tavoitteena on antaa anteeksi ja tarttua kiinni.
*Papukaijamerkki elokuvan oikein arvanneelle.
6 kommenttia:
Olisin arvannut "Illallinen yhdelle", mutta elokuvan ollessa kyseessä, en uskalla veikata. Jätän lintupinssin muille.
Hyvää uutta vuotta!
yksin minäkin juhlin, tai olin juhlimatta. toivottavasti uusi vuosi antaisi jättää viime vuoden murheet taakseen.
Ihana postaus. 2012 - tehdään siitä löistävä! Yhes!
P.S Mä mussutin hodaria Virgin Oilin edessä lumitihkussa kun vuosi vaihtui. Mitä se kertoo...?
Sanoisin et se kertoo että
a) talvi tulee sittenkin
b) hese oli liian kaukana
Taisit katsoa Casablancan? Kai lauloit tämän jälkeen SMG:n kyseisen biisin? (:
t. Tangomango
Niin taisinkin! Ja kyllä, saatoin laulaa aika lujaa että palatkaa Pariisiin!
Lähetä kommentti