73. osa: Arkihuolesi kaikki heitä!

Joululaulut on jälleen lauleltu, tällä kertaa Taulumäen kirkossa. Tahtoisin lähettää terveisiä sille suuriääniselle mieshenkilölle, jonka vieressä istuin. Ennen musiikillista heräämistä toteutin suursiivouksen. Illalla näin NeitiGeetä ja emmaheitä, jolle hävisin Monopolissa hillitysti. Haimme alakerrasta pizzaa ja kolajuomaa, tunnelma oli kuin jenkkiläisessä sitcomissa! Tein myös jotain, mitä en ole ennen tehnyt, vaikka amme on ollut osa elämääni jo lähes kolme vuotta: Kävin vaahtokylvyssä! Ja kun kerran tehdään, niin tehdään kunnolla, eli kynttilät, kylmät juomat ja hempeät taustamusiikit kehiin. Uusi pahe on syntynyt, vaikkakin saavutettu rentous oli vain väliaikainen mielentila. Poltin nimittäin sormeni silitysraudan kanssa heiluessani. Miksi ihmiselle pitää kerran vuodessa iskeä pakottava tarve silittää kaikki kello nollayks?