478: Uskotko kohtaloon vai satsumaan?

477: Vain sanoja paperilla.

476: Kesken kaamoksen.

En julkaise näitä kukkaiskuvia kääntääkseni veistä marraskuu-haavassa, vaan onnitellakseni. Hyvää synttäriä äiti!

475: Trio.

 Pakkanen, tule pian takaisin.

474: Jos jossittelisin..

..toivelistaltani löytyisi mm. seuraavanlaisia ihanuuksia. Mutta koska silmälasieni sanka singahti eilen irti, toivon pientä sponsorointia uusien rillien hankintaan (tämä siis tiedoksi  lahjaideoita pohtiville sukulaisilleni).

473: Huurteet.

472: Viidakon viilein diblomaatti.

On vaikea ostaa lahjaa ihmiselle, jolla on jo kaikkea:

cooliutta,  kauneutta ja viisautta, lepardijumpsuitti, noobeli lähitulevaisuudessa ja supo  pikavalinnassa, amerikan aksentti, paikka botoxille, luontaista huumoriveikkoutta, diblomaattisia taipumuksia, räjähtävää voimakkuutta, porttikielto vippi presidentinlinnaan, ilmiömäinen lyriikkamuisti, värisevä ripsiväri, substanssiosaamista, tuhansia ilmeitä, herkästi herisevä nyrkki, naapurina Ela, tasan kaksi kattilaa, kansalaisvastuuntuntoa, AV-tietoutta, tsiljoonaviissataa opintopistettä, boolia maljakossa ja pohjaton tiedonjano eläinkunnan luokittelujärjestelmää kohtaan.

NeitiGee, sinä olet 27-vuotias lahja.

471: Meidän iskällä on enemmän moottoriajoneuvoja kuin teidän iskällä.

 ♥

470: Valoina (yössä) vain.

Mielestäni lumi saisi jo sataa valaisemaan tätä loputonta ja lohdutonta harmautta.

469: Suuri puu.

468: Suuri kuu.

467: Tuotos.

Erinäisten leikkaa-liimaa-operaatioiden jälkeen maalinäytelipareista tuli taulu, tällainen hieman jalostetumpi versio prototyypistä. Vaikka eräät* suhtautuivat suorastaan epäilevästi värien määrään, mielestäni kokonaisuus istuu mustavalkoharmaaseen ympäristöönsä varsin siedettävällä tavalla. Marraskuinen maanantaivalaistus ei ole se ihanteellisin valokuvaamisen kannalta, etenkään kun salama ei sovellu lasin kuvaamiseen, mutta mielikuvitusta käyttämällä saanee melko hyvän kuvan tuotokseni luonteesta.

Lippulappusia jäi vielä, mitähän muuta sitä keksisi? 

*En nyt lähde nimiä mainitsemaan tai sormella osoittelemaan, mutta jos niin toimisin, sanoisin Rikhard. 

466: Vihje.

Arvaa mitä askartelen.

465: Keijuvaloa!

Marraskuu, sitä vastaan on taisteltava. Viritin valot poistokorista pelastamaani mintunvihreään* tuikkulyhtyyn ja ripustin sen saarekkeen ylle pehmentämään pimeitä aamuja, päiviä ja iltoja. Seuraavaksi leivon suklaakakun.

*ilmeisesti kaamoksen seurauksena on ilmaantunut voimallinen värienkaipuu, joka on nyt konkretisoitunut myös keltaisiin tyynyihin ja erääseen (toivottavasti pian esiteltävään) suoranaiseen väripläjäykseen.

 

464: Ulkona pimeys teroittelee hampaitaan.

01.11.2011